Saattaa olla tarpeellista
lyhentää sydänlankaa
keväisin.

Kehystys

Öisin järjestämme onnellisuusmerkit ja esivanhempien kuvat. Sadan vuoden takaiset taiteilijat elävät seinillä pienissä korteissa ja radiosta soi hiljaa Dave. Pelkään kuulevani sanat "erikoisuuden tavoittelija" ja tiedän, että vika on joko sinussa tai minussa.

Syyshuomen

Kävelen alas mustaa, kylmää katua. Puolimatkassa muistan sytyttää savukkeen, tuli hyppää tikusta sormille ja iho säikähtää. Linja-autopysäkillä, ison tien laidassa huomaan hänen selkänsä katuvalojen likaisessa loimussa. Epähuomiossa suustani kuuluu karhea huomen. Kadun heti.

Tiaiset

Ikkunasta tarkkailtavina tiaiset: kiipeävät vaatepuulle ja loikkaavat parvekkeen kaiteelta alas. Ilma tarttuu siipiin, ilman ilmaa eivät siivet siipelöisi.

- - - Kuvittele siivetöntä; lintu putoaa putoaa putoaa. Musta asfaltti ei lintua riko. Kuollut, mutta eheä keho.

voi rakkaani
toisintoluonnokseni

Olin kalpeine kasvoineni kaunis, mutta se ei ollut tärkeää.
 - - -
Et sinä silloinkaan ymmärtänyt näitä asioita.
Leikkasin hiukseni toiselta puolen kalloa.

Ja sitten oltiin hiljaa taas.
- - -
Lähen hakee tupakkaa.

Lumi hiljentää maiseman.

Heinikko

Koitan sulattaa olemiseni tyhjyyttä kaatosateessa seisoen. Märkä heinikko imeytyy puuvillaiseen hameeseen ja taivaalta tulviva vesi painaa hiukset harteille niin, että sattuu. Miksi me muutettiin yhteen?
Juon kahvia ja vettä ja aroniamehua - ja poltan jo kuudetta savuketta, vaikkei päivä ole edes puolessa.

Kaikki äänet ja tuoksut sateen sisään katoaa.

Mäki

Istun mäellä traktorin renkaan urassa, on talvi. Koira huitelee pellon laidoilla eikä tunnu ymmärtävän, että kyseessä on vakava asia. Kello on kolme, aurinko laskee! Pysyn paikoillani syvään hämärään asti. Kai koira on kotona jo.

Huhtikuu

ke 13.4.
Katse suoraan silmiin saattaa olla se, mikä kertoo tarpeeksi. Kainoilu ylläpitää sen mystisyyden mitä tarvitaan. Vahinko vaan, ettei sellaista koskaan suunnitella.

Ihmiseen on sisäänrakennettuna pelastautuminen. Elossa pysyminen. Jokainen itsensä tappaja pelkää ennen kuolemaa.

Mustaa ilmaa, viileää ilmaa, raakaa.

to 14.4.
Suunnittelen sen jo menneenä yönä.
Suihkun haaveilen, mustan mekon ylle, korkonilkkurit jalkaan. (Mekko kaipaisi helman lyhennystä, pohjepituus ei imartele kai ketään.)

Seesteinen tunne näissä hiuksissa, näissä vaatteessa, näissä kengissä. Kaikki mustaa - hiukset omat. Myöhemmin jalkineista villasukkiin.

- - -
Kuinka syviä unia syntyy? Kuinka SYVIÄ unia syntyy?
Katselen kauan kuvaa, jossa äitillä on sylissä vauva, minä siinä vieressä. Äiti on suunnattoman kaunis. Vahvan oloinen. Kuinka syviä unia syntyy?

Unessa menneiden aikojen suuri ystävä pussaa poskelle ja on vahva, mennään!

Tammikuu

su 16.1.
Päivät häipyvät viiniin ja karpalojuomiin. Talonsisäisten ilmakanavien kautta leijailee hento hasiksen tuoksu. Olen yksin aina.

Ulkona öisessä ilmassa viuhuu ja pyryttää ohuesti.

ti 25.1
Pian hämärä taas laskisi ja saattaisi viedä lämpötilan nollaan.

Mies luulee, että aion tappaa sikiön. Anelee, sanoo että ottaa sen itselleen. Veisi nyt heti mukanaan. Täytyy sanoa sen tarvitsevän vielä kehitysaikaa. Ja että sehän on tarkoituskin; kyllä tämän yhdessä kasvatamme.

Vahvaa olemista. Ei pelkoa enää.
Hieman julmuutta tai välinpitämättömyyttä.

la 29.1.
"Solitude"

Lintu öljyisine sulkineen.
Elämä likavetenä kurkussa.
Enkelimäisiä näkyjä, joiden perään on lähdettävä.

Kun ei kestä olla selvin päin.
Kun on aika katsoa taakseen viimeisen kerran, pudistaa päätään, karata ja kadota

Mykistä maailma, sumenna maailma, vie se itsestäsi kauas.

Kaupunkien kauneus on niiden yksinäisyydessä. Yksinäisyyden kokemus yltäkylläisyydessä. Romantisoitua elämänoloa sellainen kellariin linnoittautuminen, sydänlihaksen häiriöt ja kyseenalaiset pelastavat enkelit.
Harvoin muistaa, että olisi jokin tarkoitus.

Toisten kuolemaa pelkää, mutta omat heijastimensa irrottaa ja turvavyöt.

(Sanoja tahi olotiloja lainattu elokuvasta Zombie ja kummitusjuna.)

arkisto 131008

Täydentyvä kuu häikäisee häntä
jolla unen valtakuntaan ei astumista lie.
Huutaa naakat hämärässä
puiden juurilla mustaa ilmaa ja lintuparven elo.
Suurinta ja autiointa, se synkän linnun puhe.
Naakkain voima värisee.