nyt tarvitsemme tauon, määrittelemättömän mittaisen

sillä

ei tällaisesta mielestä sanoja sikiä
vaan runon runkoa raiskaa
jättää repaleen riimiä

jotain sielutonta shittiä

tässä sen nähdä voi
tämä on tyhjä
ei enää kylki kipunoi

olkaa hyvä,
tän saa kaataa helpolla
ei oo avointa tai lujaa
ainoastaan vahvojen armoilla

nyt kutsun syksyn
sinne jään
niin...
tietty tulevaa lunta pelkään

viini

(kun pohdiskelee filosofisia peruskysymyksiä, kuten mitä on elämä, mitä rakkaus ja muuta sellaista mistä ei voi ikinä saada mielipidettä päähänsä...)

...niin kaiken hukkaamisen jälkeen päätyy vain toteamaan: typerys

ja silloin on aika viinin