keritty mietintä

kultautunut mennytaika
ja utopistinen tuleva

ei kai siihen väliin mitään tarvii?
(sillä huominen on se utopistinen tuleva, ja huomenna tämä hetki on mennyttä, ohueen kultaan peittynyttä)

eikä tavoitteellisuutta ikinä tarvitse,
voi soljua vaan ja ujua.
katsoa jos jotain sattuu, useimmiten kai jotain ikävää.
soljua vaan.



---
toistakymmentä vuotta sitten jossain sarjakuvassa lapset söivät
siirappikuorrutettuja omenia.
mielikuvasta ei muodostunut muuta kuin epämiellyttävä.
kai se joku ameriikkalainen juttu oli.



---
odotan, koska syys tulisi ja tekisi tehtävänsä. tuo minulle värit - ei niitä riemuloistoisia - tuo syvyyden ja kirpeyden, kummallisen ohuen valon aamuisin.

se saisi tuoda kyvyn tuntea kirjoittaminen... tai siis hetkinen mitä? välillä vaikuttaa, että ympyrä liiaksi sulkeutuu. kun koittaa muodostaa uutta sanakertymää, sitä lausuu mielessään vain vanhoja sanoja, sitaatteja--- ja kaikkea muuta paitsi uutta omaa. yöstä toiseen koittaa tarttua uusiin asioihin ja mitä sitä löytää? löytää "sielun", "kaipuun", "syvyyden" ja "synkkyyden", "liian", "kalman" taikka "kuoleman". "liehuvan", "usvan" ja "valon".

mutten vielä kehtaa uskotella, että sanani olisivat lopussa tyystin.

sillä eräänä yönä unikuvassa kirjoitin kirjaa, tai oikeastaan kirjan. ja pikkuisen tahtoisin luulla, että se jotain ennettä kuvasti.

kunhan juon humalan niin kauan ettei mikään voi osua minuun, saatan selvitä ja täten yllättää itseni.

(pohjonen rytmi)

Tornionjokilaakso.

Voisinpa itse luoda jotain yhtä hienoa kuin yllä.
Täytyy muistaa ja yrittää.

yöhavainto II

vieressäni nukkuu krokotiili

yöhavainto I

Pahimmat palovammat
saa kuumista kyynelistä

o-len-to

niin pikkunen olento!
laitan sinut puuterirasiaan
siellä soit ja oot sulonen

Runotorstain haaste: Sunday Smile (Sunnuntaina sataa aina)

Olen Pessi, mutta älä sinä vain Illusia ole!
Älä sinä ole kylmä kun minä olen kuuma,
älä mykkään ryhdy kun puhua kanssas tahdon.

Mutta oi, jos minä surumielisnä kuljen,
niin hymyillä voisitko koittaa?
Sillä niin minä toimeksi tekisin,
jos sinut synkkyys solmuilla valtaa.

Lepakot tanssii

Siellä on synkkää
ja synkin valuu läpi sielun
läpi pään.

Tähdet loistaa
heittää vanhaa valoa.
Neljännen kerroksen kohdalla
tanssii lepakot, tanssii.

Patteriradio soittaa
hiljaista henkikuunnelmaa.
Silmät avaan
on maisema pelkkää usvaa.

Ja viimein säikyn
niitä aikaisia ajatuksia
sillä tiedänhän
suden seisovan oveni takana.