näin jäniksen
kun juoksin näreikössä
pääni sisällä ei-mitään
risunaarmuilla sääret kasvot ja käsivarret
aivan samantekevää, kai se jotain korvaa
ja kun ilmaa virtaa
sitten jänisnäky
jänis laittoi pysähtymään
kappas
oli hyvä nähdä taas
jälkikäteen muistin
olimmehan yhtä, minä ja jänis
jänis ja jänis
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti