maanantai 13. kesäkuuta 2011

Huhtikuu

ke 13.4.
Katse suoraan silmiin saattaa olla se, mikä kertoo tarpeeksi. Kainoilu ylläpitää sen mystisyyden mitä tarvitaan. Vahinko vaan, ettei sellaista koskaan suunnitella.

Ihmiseen on sisäänrakennettuna pelastautuminen. Elossa pysyminen. Jokainen itsensä tappaja pelkää ennen kuolemaa.

Mustaa ilmaa, viileää ilmaa, raakaa.

to 14.4.
Suunnittelen sen jo menneenä yönä.
Suihkun haaveilen, mustan mekon ylle, korkonilkkurit jalkaan. (Mekko kaipaisi helman lyhennystä, pohjepituus ei imartele kai ketään.)

Seesteinen tunne näissä hiuksissa, näissä vaatteessa, näissä kengissä. Kaikki mustaa - hiukset omat. Myöhemmin jalkineista villasukkiin.

- - -
Kuinka syviä unia syntyy? Kuinka SYVIÄ unia syntyy?
Katselen kauan kuvaa, jossa äitillä on sylissä vauva, minä siinä vieressä. Äiti on suunnattoman kaunis. Vahvan oloinen. Kuinka syviä unia syntyy?

Unessa menneiden aikojen suuri ystävä pussaa poskelle ja on vahva, mennään!

Ei kommentteja: