Karaistunut humalatila ja yksi
kiiltäväkantinen kirja johon ei uskalla koskea.
Päivät katoavat jälleen viiniin ja karpalojuomiin
eikä vierellä ole edes sitä tyhjää, mustaa asfalttia.
Päiväkirjan riville sana: Anteeksi.
Kuitenkin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti